Kasvihuoneeni ensimmäinen kasvi aikoinaan oli viiniköynnös, jonka nimen olen unohtanut. Sen istutti puutarha-guru Paula Ritanen-Närhi, ja antoi varmasti myös hoito-ohjeet, jotka olen myös autuaasti unohtanut.
Joka vuosi tämä köynnös lähtee kasvuun ilman hoitoa. En ole koskaan kastellut/lannoittanut/talvisuojannut tätä. Viimeisenä syksyllä ja ensimmäisenä keväällä hän silti lähtee kasvuun.
Sato ei sinänsä koskaan ole huimannut. Pienet, kirpeät rypäleet eivät maistu eikä niistä saa viinisatoa.
Mutta kasvihuoneen nurkassa rehottava köynnös tarjoaa tarpeellista suojaa muille kasveille auringon porotukselta.
Leikkelen köynnöstä rankalla kädellä, ettei se häiritse tomaatintaimia, mutta se ei ole moksiskaan.
Tässä on kasvi minun makuuni. Sitkeä, osumista piittaamaton ja vuodesta toiseen vehreä.
Pihamaalla 